21.3.13

Johan pomppas

Tänään suoritettiin auton toinen katsastus 110 000 km mittarissa. Tosin katsastus oli vähän myöhässä kun lipsahti ajankohta ohi. Osasyynä se, että entinen katsastusmonopoli ei saanut käyttää asiakastietoaan hyväksi kun toiminta avattiin kilpailulle, eikä siten lähettänyt kutsua. No onneksi en tarvinnut autoa sen jälkeen kun asian itse huomasin. Ajokielto oli alkanut maaliskuun alusta ja ehdin ajaa muutamana päivänä tietämättäni asiasta.

Ainakaan vielä katsastuksen vapautuminen kilpailulle ei ole nostanut hintoja, kuten Suomessa tapahtui ja katsastus maksoi edelleen kohtuulliset 360 kr eli 43 heikkoa euroa.

Katsastukseen valmistauduin vaihtamalla palaneen parkkilampun ja olin siinä käsityksessä että katsastuksesta tulee läpihuutojuttu. Hyvältä näytti alkuun ja siihen asti kun alettiin katsomaan alustaa. Vasemman puoleinen laakeri oli nähnyt jo parhaat päivänsä ja ääntikin jo jonkin verran. En ollut osannut ajatella ääntä aiemmin, mutta nyt kyllä tiedostan asian, että edestä kuuluu tosiaan vähän ylimääräistä jyrinää.

Kuukausi armonaikaa ja laakerinvaihtokin tilattu samalla reissulla. Samalla menee vaihtoon jarrupalat, joissa ei ollut kuin millejä jäljellä, ne ovatkin vielä alkuperäiset. Takana niissäkin oli vielä reilusti pintaa jäljellä.

Nosturissa huomattiin, että moottorin alapuolella oli öljyä, mutta vuotokohtaa ei peitteiden vuoksi nähnyt, mutta toivottavasti syynä olisi suodatin. No sekin selviää ensi keskiviikkona kun osat menevät vaihtoon. Toivottavasti samalla peitteiden kätköistä löytyy alkutalvesta hukkaamani pissapojansäiliön korkki, joka lennähti moottorin ja etupellin välistä kadoksiin.

Tähän asti auto on kuitenkin pelannut ongelmitta ja nytkin ongelman syynä on kuluva osa, joten tämänkään johdosta en vielä hauku autoa huonoksi. Lukijani voivat vaikka kommentoida miten on laakerit paukkuneet omissa autoissaan.