C5 on varustettu "kaasunestejousituksella" eli nykyään hienolla Hydractive 3 jousituksella. Autossa ei ole siten iskunvaimentimia eikä "rautajousia". Auton maavaraa pystyy säätämään itse ohjaamosta vanhojen Citikoiden malliin, mutta alimmassa asennossa maksimi nopeus on 10 km/h ja yläasennossa 40 km/h ja kun turvanopeus ylittyy auto säätää korkeuden automaattisesti normaaliksi. Jousitusta voi nostaa korkeammalle esim. kun menee huonoille mökkiteille ja siten välttää pohjakosketukset. Tavaratilassa on myös nappi, jolla auton perää voi nostaa/laskea kuormaustilanteessa myös auton ollessa sammutettuna.
Auto säätää maavaraa myös automaattisesti sen mukaan millainen tien kunto on, möykkyisellä tiellä auton maavara nousee pidentäen joustoliikkeitä ja taatakseen tasaisen menon. Kun nopeus nousee 110 km/h jousitus laskee n. 3 cm ja pienentäen siten ilmanvastusta ja jämäköiden ajettavuutta. Normaali korkeudelle palataan kun nopeus laskee 70 km/h tai jos tien kunto muuttuu huonoksi.
C5 ei ala "makaamaan" vaikka se on pitkään paikoillaan kuten vanhoilla Citikoiden on ollut tapana. Tauon jälkeen kun avaa kaukosäädöllä ovet, niin auton jousitus usein herää eloon ja auto säätää jousituksen "oikealle" korkeudelle. Lukituksen jälkeen auto voi elää vielä hetken, mutta vaipuu jonkin ajan kuluttua untenmaille lopettaen jousituksen säädöt.
En todella kaipaa rautajousista autoa tällä hetkellä, sen verran mukavaa on Citikalla möykkyteitä ajella, vaikkakaan samaan pehmeyteen C5 ei yllä vanhojen Citikoiden kanssa, vaan mukana on jo ns. saksalaista jäykkyttä.
29.5.07
4000 km ja hyvin menee
Eilen mittarissa pyörähti yli 4000 km mittariin ja en ole huomannut vielä mitään moitittavaa autossa ja kaikki toimii niin kuin pitääkin.
Olen kuullut autoa moitittavan sellaiseksi, että tiestä ei välity tarpeeksi tietoa missä mennään, mutta kyllä oikeat automiehet osaavat lukea autoa kuin autoa. Talveksi olen suunnitellut hankkivani autoon kitkat siitäkin huolimatta, että osa ei niitä C5'seen suosittele. Ajotapani on ennakoivaa ja olen kitkoilla ja Corollalla pärjännyt myös Helsingin mustilla jäillä, niin en usko, että C5 näissä oikeissa kitkaolosuhteissa tekee mitään yllätystä.
Perjantaina sain Vägverketiltä postissa myös virallisen veromerkin, joka lätkäistään auton takakilpeen rekisteritunnuksen keskelle.
Olen kuullut autoa moitittavan sellaiseksi, että tiestä ei välity tarpeeksi tietoa missä mennään, mutta kyllä oikeat automiehet osaavat lukea autoa kuin autoa. Talveksi olen suunnitellut hankkivani autoon kitkat siitäkin huolimatta, että osa ei niitä C5'seen suosittele. Ajotapani on ennakoivaa ja olen kitkoilla ja Corollalla pärjännyt myös Helsingin mustilla jäillä, niin en usko, että C5 näissä oikeissa kitkaolosuhteissa tekee mitään yllätystä.
Perjantaina sain Vägverketiltä postissa myös virallisen veromerkin, joka lätkäistään auton takakilpeen rekisteritunnuksen keskelle.
21.5.07
Ruotsalaista vakuutusrumbaa
Uusi Citroën on monen muun merkin tyyliin Ruotsissa varustettu 3 vuotta vaunuvahinkotakuulla, mikä vastaa käytännössä täyskaskon omaa kolaria-tapausta, jossa itse romuuttaa autoa. Lisäksi myö ilkivalta tässä tapauksessa kuuluu samaiseen pakettiin .
Automyyjäni kertoi, että vakuutukset ovat haluamassani yhtiössä, mutta kun ajoin auton ulos liikkeestä ei tiedossani ollut yhtään mitä vakuutuksia autossa lopulta oli. Kun vakuutusyhtiön lasku tuli (n. 4987 kr/vuosi) näkyi siitä vakuutukset, eli mukana olivat pakollinen liikennevakuutus ja osakasko, mihin sisältyvät palo-, varkaus-, lasi-, oikeusturva- ja laitevakuutus. Laitevakuutus turvaa mm. moottorin tai vaihdelaatikon vaurioitumista, on voimassa 8 vuotta tai 100 000 km.
Kun laskun sain huomasin, että mukana ei ole ns. hirvivakuutusta ja täällä kun noita hirviä ja varsinkin poroja hyppii tiellä enemmän kuin laki sallii on se luonnollisesti välttämättömyys. Ei kun yhteyttä vakuutusyhtiöön ja jotta saan suojan eläinkolaria kohti piti ottaa ns. Mer-vakuutus, johon kuului hirvi- ja ilkivaltavakuutus ja keskeytysturva. Pikkuhiljaa alkoivat vakuutukset olla kunnossa. Samalla selvitin, että haluan siirtää Suomen bonukseni Ruotsiin. Vakuutusyhtiö halusi kopion ajokortistani ja pian vakuutusmaksu oli laskenut n. 4800 kr/vuosi. Aloin kuitenkin epäillä minkä päivämäärän mukaan he katsoivat alennuksen kun olen uusinut korttini 7 vuotta sitten ja tarkistin asian, eli pian lähetin korttini taustasta kopion yhtiöön ja vakuutusmaksu pieneni reiluun 3100 kr/vuosi.
Alunperin reilu 4987 kr vakuutusmaksu on pienentynyt 3100 kr vuodessa ja lisänä on alkuperäisen lisäksi vielä laajempi vakuutusturva. Rumba oli vaivan arvoinen.
Automyyjäni kertoi, että vakuutukset ovat haluamassani yhtiössä, mutta kun ajoin auton ulos liikkeestä ei tiedossani ollut yhtään mitä vakuutuksia autossa lopulta oli. Kun vakuutusyhtiön lasku tuli (n. 4987 kr/vuosi) näkyi siitä vakuutukset, eli mukana olivat pakollinen liikennevakuutus ja osakasko, mihin sisältyvät palo-, varkaus-, lasi-, oikeusturva- ja laitevakuutus. Laitevakuutus turvaa mm. moottorin tai vaihdelaatikon vaurioitumista, on voimassa 8 vuotta tai 100 000 km.
Kun laskun sain huomasin, että mukana ei ole ns. hirvivakuutusta ja täällä kun noita hirviä ja varsinkin poroja hyppii tiellä enemmän kuin laki sallii on se luonnollisesti välttämättömyys. Ei kun yhteyttä vakuutusyhtiöön ja jotta saan suojan eläinkolaria kohti piti ottaa ns. Mer-vakuutus, johon kuului hirvi- ja ilkivaltavakuutus ja keskeytysturva. Pikkuhiljaa alkoivat vakuutukset olla kunnossa. Samalla selvitin, että haluan siirtää Suomen bonukseni Ruotsiin. Vakuutusyhtiö halusi kopion ajokortistani ja pian vakuutusmaksu oli laskenut n. 4800 kr/vuosi. Aloin kuitenkin epäillä minkä päivämäärän mukaan he katsoivat alennuksen kun olen uusinut korttini 7 vuotta sitten ja tarkistin asian, eli pian lähetin korttini taustasta kopion yhtiöön ja vakuutusmaksu pieneni reiluun 3100 kr/vuosi.
Alunperin reilu 4987 kr vakuutusmaksu on pienentynyt 3100 kr vuodessa ja lisänä on alkuperäisen lisäksi vielä laajempi vakuutusturva. Rumba oli vaivan arvoinen.
16.5.07
Tarkistushuolto ja mittarissa 2800 km
Ajelin mutkan Helsingissä, jossa teetin myös auton ensimmäisen tarkistushuollon kun kilometrit olivat tuolloin hollilla. Huolto tehtiin Veho Herttoniemessä ja kaikki oli kunnossa, vain sumuvalo oli vaatinut vähän säätöä. Huolto oli maksuton vaikka autoni on siis ruotsalainen.
Menomatkalla ajotietokone ilmoitti kulutukseksi 5,3 litraa ja sen jälkeen Helsingissä pyöritellessä keskikulutus nousi 5,6 litraan. Paluumatkalla nollasin toisen tripin ja kulutus pieneni ajotietokoneen näyttäessä 5,2 litran kulutusta, vaikka kyydissä oli melkoisesti tavaraa, mm. 7 laatikkoa lasitiiliä. Palatessani koko reissun keskikulutukseksi auto ilmoitti 5,3 litraa. Moottoritieajo nostaa kulutusta reippaasti, nimittäin Övertorneå Haaparanta väli meni 4,8 lukemilla. Autohan on siis melkoinen säästöpossu.
Olen päässyt sinuiksi myös vakionopeuden säätimen kanssa, minkä kanssa vähän takkuilin kun olen tottunut japsien toteutukseen. Penkit autossa ovat minulle myös hyvät ja tuo 850 kilometrin rykäisy ei paikkoja pakottanut. Penkit ovat kyllä pehmeämmät, mutta eivät ilmeisesti liian pehmeät. Mazda 6 penkeissä 400 km ajo alkoi olla jo tuskaa ja 850 kilsan ajo vaati hermoja kestää alaselän ja takaliston kipua.
Parkkitutkat toimivat loistavasti pysäköinnissä, käsittämättömän helppoa ajaa auto parkkiin vaikka auton mitat eivät ole vielä tulleet kovin tutuiksi - suosittelen!
Menomatkalla ajotietokone ilmoitti kulutukseksi 5,3 litraa ja sen jälkeen Helsingissä pyöritellessä keskikulutus nousi 5,6 litraan. Paluumatkalla nollasin toisen tripin ja kulutus pieneni ajotietokoneen näyttäessä 5,2 litran kulutusta, vaikka kyydissä oli melkoisesti tavaraa, mm. 7 laatikkoa lasitiiliä. Palatessani koko reissun keskikulutukseksi auto ilmoitti 5,3 litraa. Moottoritieajo nostaa kulutusta reippaasti, nimittäin Övertorneå Haaparanta väli meni 4,8 lukemilla. Autohan on siis melkoinen säästöpossu.
Olen päässyt sinuiksi myös vakionopeuden säätimen kanssa, minkä kanssa vähän takkuilin kun olen tottunut japsien toteutukseen. Penkit autossa ovat minulle myös hyvät ja tuo 850 kilometrin rykäisy ei paikkoja pakottanut. Penkit ovat kyllä pehmeämmät, mutta eivät ilmeisesti liian pehmeät. Mazda 6 penkeissä 400 km ajo alkoi olla jo tuskaa ja 850 kilsan ajo vaati hermoja kestää alaselän ja takaliston kipua.
Parkkitutkat toimivat loistavasti pysäköinnissä, käsittämättömän helppoa ajaa auto parkkiin vaikka auton mitat eivät ole vielä tulleet kovin tutuiksi - suosittelen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)